Lisätuottoa rahastosäästämiseen

Cost Averaging ja Value Averaging -strategioiden vertailu

Selventääkseni vielä Cost Averaging ja Value Avaraging -menetelmien sisältöä ja eroja, tein niistä esimerkkisijoitukset kahteen omassakin rahastosalkussani olevaan rahastoon. Sijoitin näihin rahastoihin vuonna 2014 kymmenenä kuukautena seuraten Value Averaging -strategiaa. Esimerkeissä on käytetty rahastojen toteuneita kursseja aina kuukauden viidennentoista päivän tuntumasta, jolloin tein sijoitukseni, eli ne perustuvat toteutuneeseen historialliseen dataan. 

Alla on esimerkit, joissa rahastoihin on joko sijoitettu kuukausittain 100 euroa (Cost Averaging) tai kasvatettu pääomaa kuukausttain 100 euroa (Value Averaging). Tarkoituksena on vertailla kummalla tavalla päästään suurempaan tuottoon. 

"...onhan sanottu, että sijoittamisen pitää olla tylsää, mutta ei sen kuitenkaan tappavan tylsää tarvitse olla." 

• Lisätietoa Value Averaging -menetelmästä sijoitustrategiana
• Lisää Value Averaging -sijoitusstrategian haasteista

Esimerkki 1 - Seligson Pohjois-Amerikka 03/2014  - 12/2014

Esimmäisenä esimerkkinä on rahastoyhtiö Seligsonin tarjoama passiivinen ideksirahasto 'Pohjois-Amerikka'.

Yllä olevasta taulukosta nähdään, että Value Averaging -menetelmällä kuukausittain sijoitetut summat ovat vaihdelleet 7,39 euron ja 143 euron välillä. Ja lokakuussa tapahtunut korjausliike on onnistuttu hyödyntämään ostamalla osuuksia huomattavasti suuremmalla kuukausipanostuksella kuin muina kuukausina. 

Yhteenvetotaulukko näyttää eron strategioiden keskihinnoissa, mutta mielenkiintoisempaa on huomata, että Value Averaging -menetelmällä on sijoitettu noin 8 %:ia pienempi summa, mutta arvonmuutos on silti absoluuttisesti suurempi. Lisäksi tuotto on yhden %-yksikön suurempi ja suhteellisesti ero on lähes 13 %. 

Voidaan sanoa siis Value Averaging -menetelmän voittaneen joka osa-alueella. 

Esimerkki 2 - Seligson Eurooppa 03/2014  - 12/2014

Tehdään sama laskelma myös Seligsonin 'Eurooppa'-rahastolle, jottei jäädä ainoastaan yhden tarkastelupisteen varaan. Kuten tiedämme Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden kehitys ei kulkenut viime vuonna käsi kädessä, joten ehkä tällä on ollut vaikutusta myös strategioiden suoriutumiseen. 

Taas huomataan Value Averaging -strategiassa sijoitettujen kuukausisummien vaihtelevan melko runsaasti. Lisäksi vaikka Cost Averaging painottaa ostoja hieman kuukausille, joissa osuuden markkinahinta on alhaisempi niin taulukosta nähdään, että efekti on huomattavasti voimakkaampi käytettäessä Value Averaging -menetelmää.

Cost Averaging -strategialla tasaisesti joka kuukausi sijoittamalla tuotot jäävät lähes olemattomiksi. Rikastumaan Euroopparahastolla ei päässyt Value Averaging -tyylisellä sijoittamisellakaan, mutta erot lähestymistapojen välillä on kuitenkin erittäin suuret, sillä arvonmuutos on absoluuttisesti 7-kertainen ja tuottoprosentti 10-kertainen.

Yhteenveto

Tämän erän Value Averaging -strategia vei selvästi ja sillä saavutettiin pienemmällä sijoituksella suuremmat tuotot sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. 

Molemmissa tapauksissa voidaan sanoa, että lisätuottoja saavutettiin rahastosijoittamiseen, jos kuukausittaisen tasasumman siirtämisen sijaan tarkasteltiin oman sijoituksen arvonkehitystä ja muutettiin sijoitusta sen mukaan. 

Cost Averaging -strategian puolesta kuitenkin puhuu sen yksinkertaisuus ja onhan sanottu, että sijoittamisen pitää olla tylsää, mutta ei sen kuitenkaan tappavan tylsää tarvitse olla. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, mutta ainakin minä jatkan toistaiseksi Value Averaging -strategian käyttöä rahastosijoittamisessani.